Peltomopo
viljelytarkastuksissa
Hukkakaurasta yleensä
Hukkakaura
tuli Suomeen katosyksyn 1962 jälkeen tuontisiemenen mukana. 60-luvun
loppupuolella se pääsi salakavalasti lisääntymään, koska sitä ja sen
vaarallisuutta ei yleisesti tunnettu. 70-luvulla sitä alettiin torjua kitkemällä
ja myöhemmin kemiallisesti ruiskutuksin. Torjuntatyötä on nyt tehty 20-30
vuotta, mutta tiedossa ei ole yhtäkään tilaa, joka olisi päässyt siitä
lopullisesti eroon. Välillä näyttää siltä, että se olisi jollain tilalla jo
hävitetty "sukupuuttoon", mutta esim. taas viime vuosi osoitti toiveen turhaksi. Tilalla, jolla hukkakauraa ei ole, pitää viljelytarkastuksin varmistaa,
ettei ensimmäistäkään yksilöä pääsisi tulemaan. Jos taas saastunta on vähäinen,
huolellisella tarkastuksella sen pystyy pitämään kurissa. Ainoa torjuntakeino
runsaasti hukkakauraa olevilla lohkoilla on ruiskutus, mutta sekin vaatii tehon
varmistamiseksi jälkitarkastuksen.
Peltomopon
tausta
Viljelytarkastukset kävellen on tehotonta, ikävää ja raskasta
työtä. Tätä tehdessä kerran tuli idea, että voisi tämän helpomminkin
tehdä. Pakko löytyä jokin ajoneuvo-tyyppi, joka kulkisi korkeassa
kasvustossa, ei tallaisi liikaa ja josta näkee hyvin. Ideoinnin tuloksena
syntyi Peltomopo, joka on
tervetullut lisä muiden torjuntakeinojen rinnalla varmistamaan, ettei
ensimmäistäkään hukkakaurayksilöä tule eikä ainakaan pääse varistamaan siemeniä, toimimaan
tehokkaana apuna kitkentätyössä sekä varmentamaan ruiskutuksen tehoa.
Peltomopon ominaisuudet
Peltomopo kulkee kolmella kapealla
pyörällä, joista kaksi on peräkkäin. Peltoon tulee vain kaksi jälkeä, tai jos
käytetään kylvöuria tai ruiskutusjälkiä lisätallaantumista ei tule. Runko kulkee
kasvuston yläpuolella. Silmät ovat istuessa samalla korkeudella kuin
kävellessäkin. Tältä korkeudelta näkee parhaiten. Viiden hevosvoiman moottorissa
on voimaa riittävästi myös rinnepelloille ja viisivaihteinen vaihdelaatikko
mahdollistaa ajonopeudet hitaasta kävelystä n. 15 km tuntinopeuteen.
Peltomopon käyttö
Tarkastus- ja torjuntatyö alkaa, kun
hukkakaura on kunnolla röyhyllä, yleensä heinäkuun kymmenennen päivän tienoilla.
Työleveydeksi kannattaa valita ruiskutusleveys. Tämä tuo ajoon säännöllisyyttä,
ja vaikka olisikin varma, ettei jossain kohtaa kuitenkaan ole, tuskin kannattaa
oikaista. Käytäntö on osoittanut, että siellä se ”uusi yksilö” oli.
Tarkkanäköinen voi ajaa myös joka toisesta ajourasta ja varmistaa tulos toisella
ajokerralla ajamalla väliin jääneestä ajourasta. Harvoin, tuskin koskaan yksi
ajokerta on riittävä, vaan uusinta tarvitaan 1-2 viikon kuluttua. Tarkastustyön
teho yleensä 5-7 ha /h. Jos hukkakauroja löytyy, tuskin kannattaa ajaa viereen,
vaan parempi on pysäyttää ja hakea ”saalis” juurineen Peltomopon laatikkoon ja
jatkaa matkaa. Aja riittävän hiljaisella nopeudella. Älä kiinnitä ajoon tai
ajolinjaan juurikaan huomiota. Kiinnitä koko tarkkaavaisuus tarkastustyöhön.
Irrota hukkakauralaatikko moposta. Älä nosta kauroja pois erikseen laatikosta.
Peltomopoa ei voi käyttää yleisillä teillä. Käytä siirtoajossa perävaunua tms.
Peltomopon hyödyt
Hukkakaura leviää edelleen Suomessa.
Hidas ja raskas työ jää helpolla tekemättä, siksi Peltomopo suoraan tai
välillisesti parantaa torjuntatulosta. Työ on mielekkäämpää, vanhalta
isännältäkin homma käy, samoin nuorisolta. Ammattilaiset ovat sanoneet, että
väkisinkin tarkkavaisuus iltapäivällä vähenee, kun väsyy. Mopolla jaksaa koko
päivän. Lisärasitteena saattaa olla vielä kura saappaissa eikä
hukkakaurasäkkiäkään tarvitse kantaa. Tarkkuus on koko ajan hyvä, kun ei
tarvitse katsoa, mihin astuu.
Peltomopo on "hintansa
väärtti"
Peltomopo maksaa hintansa heti, jos se pelastaa
siemenviljelyksen tai, jos sillä pystytään estämään monivuotiset kemikaalien
käytöt. Jokavuotinen säännöllinen tarkastus varmistaa, ettei suuria yllätyksiä
pääse sattumaan. Hankintahintaa voidaan tietenkin alentaa parin kolmen tilan
yhteiskäytöllä tai vuokrakäytöllä. Sopivaa käyttöaika on 3-4 viikkoa. Siinä
ajassa ehtii tarkastaa huonollakin säällä 2-300 ha, vaikka Peltomopoja on
käytössä 50 ha tiloillakin. Maamiesseurat voisivat ostaa yhteiskoneen ja
vuokrata jäsenilleen. Maatalouskeskusten ym. viljelytarkastajat saavat lisätehoa
työhönsä. Peltomopolla voi myös tehdä muuta, on tehty yleistä tautien tarkkailua,
korjattu villijuurikkaita ja otettu maanäytteitä.
Ajattelemisen
aihetta
Mitä vastaisit, jos joku kysyisi esim. 10 heinäkuuta,
kävelisitkö 130 km kuun loppuun mennessä ”kassi” mukana? Jos sinulla on 100 ha
tarkastettavaa, tarkastat sen kahteen kertaan 15 m välein, kävelet 130 km. Tuskinpa moni 50 ha viljelijäkään kävelisi vapaaehtoisesti 65 km.
|
